lauantai, 30. heinäkuu 2011

Kanervan kukkien aikaan

Kesäloma alkaa vedellä viimeisiään. Viikko lomaa jäljellä ja vielä olisi tehtävää vaikka minkälaista. Tosin pihaa eivät suunnitelmat kovastikaan koske, sillä elämässä on välillä kaikkea muutakin. Esimerkiksi sellaista, että ainoa sisareni sai pikkuisen pojan. Ja minä olen siis täti! Voi miten suloinen tuo vauva onkaan. Olimme häntä ihastelemassa monta päivää. Tosin siellä tuli vähän koti- ja pihahommia tehtyä, kun sisareni ei kipsin kanssa pysty. Hänelle sattui tapaturma juhannusviikolla ja jalka murtui. Tädillä on siis vielä velvollisuuksia ennen työnalkua.

Pihassa pitäisi leikata hunajakukat pois rujottamasta. Ne kukkivat tosi kauniisti, mutta ovat vähemmän kauniita nyt ylipitkinä ja kukattomina. Tosin ehkä pitää kuitenkin ensi vuotta varten ottaa siemeniä talteen. Sipuli kasvoivat tänä vuonna hyvin. Ihan hyvä sato on tulossa. Kesäkurpitsa ei ole oikein jostain syystä viihtynyt, mutta ei se mitään.

Mustikassakaan en ole vielä käynyt. Ehkäpä pitäisi vielä metsään ehtiä. Tosin mies on käynyt kaksi kertaa marjassa, joten on meillä vähän talvenvaraa.

 

lauantai, 25. kesäkuu 2011

Hyvää juhannuspäivää!

Minä olen päässyt nauttimaan uuden syreeni kukinnasta. Nuokkusyreeni, jonka ostin jo vuonna 2006, kukkii nyt ensimmäisen kerran. Ihanaa.

Samettisyreeni on parhaillaan kukintansa loppuvaiheessa. Minä pidän siitä tavattoman paljon. Kuvan taustalla näkyy kuinka pionit kohta aloittavat kukintansa. Toivottavasti ensi viikonloppuna, sillä meillä on silloin rippijuhlat.

Kyllä kesä on ihanaa! Ahomansikatkin kypsyvät.

 

tiistai, 7. kesäkuu 2011

Kovaa kasvin elämää

Kyllä on elämä kovaa pikku hanhikilla, jonka on pitänyt aloittaa kukinta jo näin alkukesästä. Kuiva ja kuuma kasvupaikka asvaltin raossa ei helpota yhtään asiaa.

Kovaa on elämä myös apostolinmiekalla kukalla. Se loistaa vain päivän. Tosin sen kukan ei tarvitse huolehtia varsinaisesti siementen levittämisestä, sillä kukkahan tekee kukkiessaan poikasen, josta kasvi leviää.  Kukka on vaan loisteliaan kaunis. Kuva on otettu alkuillasta ja kukan kuihtuminen näkyy jo vähän terälehtien käpristymisenä.

Ja jotta elämä ei olisi vain kovaa vielä kukka, jonka kauneudesta  ja tuoksusta minä nautin. Se kukkii parhailaan. Muut pihan sireenilajit ovat vasta nupullaan.

perjantai, 6. toukokuu 2011

Kesää odotellessa

Raparperissä on jo hyvä kasvun alku, mutta mikään suuri puutarha innostus ei ole vieläkään syttynyt. En ymmärrä. Tähän asti olen joka talvi odottanut ja suunnitellut ja kaivannut kevättä ja keväällä kesää.  Pihahommia on tehty. Kukkapenkit on siivottu ja ostinpa uuden syreeninkin, Isabellasyreeni  (Syringa x Prestoniae ’MacFarlane’) löysi tiensä ostoskoriini kun hain multaa. Mutta silti kaikki tuntuu pakkopullalta.

Amppelimansikka selvisi talvesta kesäkukkamaassa ja työntää uutta kasvua. Siirsin sen ammpeliin ja nostin sen huvimajaan, jotta se saisi vähän enemmän lämpöä ja kasvuun vauhtia.

Kevättähdet loistavat kukkapenkissä. Niitä voisi vielä vaikka lisätä syksyllä.

Hyvää kevättä kaikille!

 

lauantai, 12. helmikuu 2011

Kevättäkö?

Kevät valtaa vähitellen alaa talvelta. Päivät ovat jo ihan kiitettävästi pidentyneet, mutta vieläkään minun pihainnostukseni ei ole herännyt. Siemenluettelot tuli jo aikoja sitten ja minä en ole vielä niitä avannutkaan.  Ei vaan huvita. Monella puutarhabloggaajalla ovat jo siemenet tilattu ja taimiakin kasvamassa, mutta minua vaivaa väsymys. Pientä kevään pilkahdusta olen yrittänyt kukista hakea, mutta into ei vain nouse. Voi ei!

Linkitin tuossa edellä vain muutamiin ihaniin, ihaniin puutarhablogeihin. Kaikkiin ei valitettavasti voi. Ja vaikka en kommentoikaan kuin harvoin, luen silti Google readerin kautta noin viittäkymmentä blogia milloin ne vaan päivittyvät.