Olin muutaman päivän poissa kotoa ja kas, palattua odotti ikävä yllätys. Joku toukkapopulaatio oli valloittanut hanhikkipensaani. Neljästä pensaasta oli lehdet syöty lähes tyystin ja viides oli näin puoliksi syöty. Kuva on tuosta puoliksi syödystä, jota ennätin pelastamaan.

651314.jpg

Ääks! Miten noiden pensaiden  nyt käy? Viime vuonna  valamonruusu  koki samanlaisen kohtalon ja se on kyllä toipunut ihan hyvin tuosta ikävästä “välikohtauksesta“.
Nuo hanhikit on kamala rumia ilman lehtiä ja ne on siinä ihan sisääntulo väylällä ja keittiön ikkunasta näkymä on suoraan noihin pensaisiin. Koska ne osuu silmiin jatkuvasti niin harmitus (vaihda tilalle se veellä alkava sana) valtava. #?!

Onneksi ilojakin on pikkusydän kukkii ihanasti, samoin jokin vuokkolajike.

651318.jpg

En osaa sanoa mikä vuokkolajike tuo on - olen sen unohtanut. Ostin sen paikallisen siirtolapuutarhan kevätmyyjäisistä aikoinaan. Valtava se on kuitenkin leviämään. Siirsin sen viime syksynä keskeltä penkkiä laitaan ja rajasin sen kasvualan juurimatolla. Entisestä paikasta olevinaan keräsin kaikki juurenpalatkin pois, mutta kai sinne jotain jäi koska sieltä puskee vuokon taimia. Niitä saa kitkeä melkein päivittäin.

Olen viime päivinä selaillut ja lukenut pätkät sieltä ja toisen täältä Rea Peltolan ja Vesa Koivun Pionit -kirjaa. Voi ihme, kuinka pioni kuume taas nousee. Esimerkiksi kaukasianpioni olisi hurmaava. Mieleni tekisi hankkia vaikka mitä, mutta täällä noiden perennojen ostopaikkojen lajikkeet ovat lähinnä vain näitä muutamaa suosituinta lajia. Sannilta tosin sain vuoripionin siemeniä. Kiitos vaan Sanni, ne ovat tuolla itämässä!